Ei kai kukaan kehtaa väittää ettei euro nostanut hintoja? En tiedä mitä viralliset totuudet kertovat (taitavat kyllä kertoa ettei nostanut) mutta tämä normaalin ihmisen, joka ei voi juuri muuta kuluttaa kuin sukkaa, kokemus sanoo muuta. Kävin tänään paikallisen ala-asteen joulumyyjäisissä, ja voi kiesus sentään. Olisin halunnut ostaa pari kolme maustekakkua, sillä tykkään niiden syömisestä, en leipomisesta. Ostin sitten yhden kun en ostamattakaan viitsinyt pois lähteä, sinne oli sentään pitkä matka. Samalla rahalla olisi saanut kaupasta täytekaukun, ja saikin, nyt isänpäivänä.

Miehellä oli eilen pikkujoulut, ja kaikki kunnia hänelle että jaksoi tänään lähteä mukaan sinne myyjäisiin. Oli muuten ties kuinka mones kerta peräkkäin kun nimenomaan saman sukupuolen edustajat olivat kiinnittäneet häneen huomiota. Siis ei minun kanssani saman sukupuolen edustajat. Pitäisiköhän siitäkin ajatella jotain?

Kolmanneksi, ajattelin yrittää huumediilerin uraa jos en saa tammikuuhun mennessä mitään työtä. Vanhempieni ammatista ja omasta kiitettävästä arvosanasta lääkehuollossa huolimatta onnistuin noin viikko sitten ottamaan sekä yskänlääkettä että alkoholia. En edes jälkikäteen itse tajunnut mitä oli tapahtunut, manasin vain heikkoa viinapäätä. Mieshän sen sitten huomasi. Loppui sen yskänlääkkeen käyttö siihen. Ensiksi tietysti säikähdin hirvittävästi, minullehan olisi voinut sattua ihan mitä vain. Nyt en onneksi törmännyt keneenkään tuttuunkaan! Jos Kela siis päättää periä meiltä sen 500 euroa, diilaan tuon pullon jollekin nuorelle, lupaavalle narkomaaninalulle. Eihän sillä koko summaa saa millään maksetuksi, mutta kyllä sen hinnalla kuukauden makaronipussit saa.

Enpä olisi tällaisenkaan tilanteeseen arvannut joutuvani. Kyllä se on mukavaa, tämä elämä.