1. Ja tapahtui niinä päivinä, että perheen äidiltä kävi käsky, että koko makuuhuone on ylösalaisin myllättävä.
  2. Tämä mylläys oli ensimmäinen, ja tapahtui kuopuksen ollessa kolmivuotias. 
  3. Ja kaikki menivät nukkumaan, kukin omaan sänkyynsä.
  4. Niin kuopuskin lähti vanhempien sängystä, pois keskimmäisen sänkyyn asti, joka vanhempien sängyn vieressä sijaitsi.
  5. Keskimmäinen taas saatettiin parvisänkyyn esikoisen viereen, joka oli siitä nyreissään.
  6. Niin tapahtui kaikkien nukkuessa, että riidan aika tuli.
  7. Ja äiti piteli tiukasti sylissään karjuvaa keskimmäistä, joka kurmuutti pahoin kuopusta, koska koki ettei hälle ollut sijaa enää sängyssään.
  8. Ja siinä asunnossa olivat kaikki hereillä.
  9. Pian heidän edessään seisoi perheen isä, joka raivosta hehkui, ja kaikki peljästyivät suuresti.
  10. Ja isä sanoi, että kaikkien tulisi peljätä, sillä hän ilmoittaa että se joka vielä huutaa,
  11.  nukkuu tuulikaapissa aamuun asti.
  12. Ja tämä oli lapsille merkkinä, että huuto piti lopettaa.
  13. Ja yhtäkkiä oli isän edessä suurikokoinen äiti, ja hän sätti isää, ja sanoi
  14. "lapset saavat päättää missä nukkuvat ihan itse, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita minä rakastan hyvin paljon."

Enää ei irtoo. Ylläoleva tapahtui aamulla kello kolme, ja kesti yli puoli tuntia että keskimmäinen rauhoittui ja päätti missä haluaa nukkua, ja voin sanoa, että ne olivat äärimmäisen pitkiä minuutteja, sillä unta oli takana vain kolme tuntia ja edessä alle kaksi ennen ensimmäistä lomanjälkeistä työpäivää. Perhepeti oli purettu aiemmin illalla. Loppujen lopuksi keskimmäinen meni vanhaan sänkyynsä, kuopus isänsä viereen ja minä nukuin lattialla patjalla. Seuraavana yönä kuopus ja keskimmäinen nukkuivat keskimmäisen vanhassa, kuopuksen uudessa sängyssä vierekkäin, ja minä nukuin ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen kahdestaan mieheni kanssa.