Väsynyt, sairaiden lasten kanssa valvonut, hetkeksi ulos päästetty äiti saattaa joutua kiusallisiin tilanteisiin. Esimerkiksi megasuuren rautakaupan käytävällä se saattaa vilkuilla uteliaasti ympärilleen keski-ikäisiä, hyvinsäilyneitä asiakkaita ihaillen ja todeta suurehkoon ääneen miesystävälleen, että kyseinen kauppa olisi varmasti mahtava iskupaikka. Miesystävä myöntelisi nyökkäillen. Sitten se äiti melko varmasti vaihtaisi äkkiä suuntaa huomattuaan käytävän toisella puolella etsimiään teriä ja törmäisi samalla takanaan kävelleeseen uppo-outoon mieheen, joka varmasti olisi kuullut äskeisen kommentin, ja se mies ja äiti puuskahtaisivat yhteen ääneen "Hups" Anteeksi!", vilkaisisivat toisiaan ensin hämillään ja sitten aika irstaasti. Sitten se äiti todennäköisesti purskahtaisi raikuvaan nauruun ja samalla tarttuisi oman miesystävänsä turvalliseen käsipuoleen.

Eikä se äiti siltikään yhtään harmittelisi niin äkkiä menetettyä sinkkuutta, mutta päättäisi silti selvittää bussireitit kyseiseen liikkeeseen vastaisuuden varalle. Mikään kun ei tunnu tässä elämässä olevan niin varmaa kuin allekirjoittaneeseen ajan mittaan kyllästyvät miehet.