Yhteishuoltajuus taitaa sittenkin olla ihan kiva juttu, vaikka vaikka välillä meinasi tuntua että voe helevetti. Nyt kun tapaamiset on saatu sovittua jotenkuten järkeviksi, homma onkin siis ihan kuul. Aluksi nimittäin järjestely oli X-miehen aloitteesta yksi tai kaksi yötä viikossa, illasta aamuun, eikä siinä jäänyt varaa suunnitella mitään, ei lasten kanssa eikä ilman niitä. Tuskinpa siinä lapsetkaan hirveästi saivat mitään kyläilyilstä irti.

Tällä hetkellä kokeilussa on se perinteinen joka toinen viikonloppu, ja tilaisuudesta vaarin ottavana sain tähän ensimmäiseen vapaaseen viikonloppuun mahdutettua romanttista piknikkiä kuohuviinin, kermavaahdon ja mansikoiden kera, luolaretkeilyä, merimatkailua, kalliokiipeilyä, alastonuintia, kalastusta, auringonottoa, maalaiskaupan tilatuotteineen, eräretkeilyä, pari kauhuelokuvaa ja todella, todella hyvää ruokaa. Ei hassummin!

Olen jopa suunnitellut hankkivani ihan ikioman harrastuksen, jota voisin harrastaa joka toinen lauantai-iltapäivä. Palannen siihen asiaan myöhemmin, sillä jos jotain olen oppinut, niin sen, ettei mistään saa hehkuttaa etukäteen. Puhuinko muka Y-miehestäkään täällä mitään ennekuin Y-mies oli tukevassa otteessa? Noen. Jos olisin, tuskinpa olisin näin menestyksekkäästi pystynytkään toimimaan ja tämän kutkuttavan lemmentunteen tilalla olisi vain kirveltävää pettymystä. Ja todennäköisesti joku ihan taukki.

Onpa vielä eräs toinenkin asia, joka vaikuttaa vapaiden viikonloppujen lisäksi elämänlaatua kummasti kohottavana tekijänä, vaikka sen myötä taidankin ikävästi siirtyä Lopullisesti Aikuisten harmaaseen kastiin: ostan auton. Y-mies peri isänsä auton, ja hänen autonsa on ollut minun käytössäni koko kesän. Nyt sitten ostan sen kokonaan itselleni. Älkää olko huolissanne, olen kyllä laskenut että se on mahdollista. Ei ehkä järkevää, mutta mahdollista. Hyvästi hermoja ja vartaloa raastavat päiväkotimatkat tihkusateessa tai ukkosmyrskyssä! Hyvästi umpiuupumuksessa töistä päiväkotiin, kauppaan ja kotiin johtanut haparoiva tuskien taival! Ei tämä elämää ruusuisaksi muuta, eikä ympäristöä ainakaan, mutta jos säästän liki kaksi tuntia päivässä ja voimia ainakin kahteen viikkosiivoukseen, on tämä sen väärttiä.