Ystävän perheessä yhdellä lapsella viidestä on todettu astma, ja se tiennee luopumista perheen kahdesta kissasta, joista toinen on ihan pieni pentu vielä. Sattumalta olen käymässä juuri siellä parin viikon päästä, ja mukana auto, jossa pikkuinen voisi hyvin matkustaa tänne meille. Pari viikkoa sitten näin unta, jossa tämän ystävän kanssa päätimme tehdä vauvan puoliksi, koska kumpikaan ei olisi halunnut pikkuvauvaa ihan kokonaan omaksi. Ystävä sen synnytti ja vuoroviikoin sitä hoidettiin, imetys onnistui minultakin.

Toisaalta, on niistä riesaakin. Toisaalta keskimmäinen ja pitkät iltapäivät yksin koulun alettua. Toisaalta sohvalla lojuva ylväs petoeläin. Toisaalta karvaiset sohvat ja vaatteet. Ja hiekkalaatikko. Tai perheenjäsen joka ei urputa. Hmm.

Mitäs sanotte?