Virkanainen haastoi minut valokuvameemiin, jonka säännöt ovat seuraavanlaiset:

1. Mene kuvakansiosi (tai missä ikinä säilytätkään kuviasi) neljänteen alakansioon.
2. Valitse sieltä neljäs kuva.
3. Postaa kuva blogiisi ja kerro samalla kuvan tarina.
4. Haasta neljä ihmistä.

Hetkisen verran yksityisyydensuojaa tuumittuani päätin kuitenkin uskollisesti julkaista juuri sillä paikalla olleen kuvan.

Kuva on otettu maaliskuussa 2005, ja kuvassa näette kaksi omaa lastani, yhden siskonpojan ja yhden siskonjalan sekä senaikaisen perhepetiratkaisun, joka koostui yhdestä 80cm leveästä runkopatjasta ja 120cm leveästä, samanlaisesta runkopatjasta. Ilman jalkoja. Kuvasta ymmärtänette syyn. Kuvassa näkyy myös patentoimattomani perhepetilakana, jonka koostin lautasaumalla yhteenliitetyistä tavallisista lakanoista. Ja koska aluslakana ei oikein soinnu yhteen pussilakanan kanssa, voitte kuvasta päätellä että eräs tempoi toisinaan yövaippansa veks, jonka takia lakanaa sai vaihtaa usein. Kuva on otettu suosimallani räpsräps -metodilla, jossa samasta tilanteesta otetaan useita lavastamattomia kuvia toivoen, että edes yksi onnistuu. Oli niitä onnistuneitakin, vaikka juuri tämä ei niihin kuulu.

Tähän meemiin tahdon haastaa Pörrön (jonka massaohjeita Y-mies on lueskellut iltakaudet), Jankan, tmun sekä Hiipinän.

Ja ainoa syy siihen miksi päivitän blogiani (enkä jaksa tapella pielessä olevan sisennyksen kanssa)  maanantaina puoli kymmeneltä on se, että keskimmäinen yski koko yön ja heräsi aamulla puoli päätä ja yläkeho turvoksissa. Se siitä arkeen paluusta.