Tässä on helppo ihmetellä julkista terveydenhuoltoa. Kun sairastuu lauantai-iltana ja saa reseptin ärhäkkätä angiinaa vastaan keskiviikkona puolilta päivin, on helppo laskea että jossain ehkä vähän niinkuin saattaisi mättää. En edes yritä huijata ettenkö olisi katkera. Olen kipeä, kuolaava ja kiukkuinen. Lakiin kirjattu kotipalvelu kuulkaa tekisi nyt terää, mutta välien X-mieheen ollessa näinkin kireät en ehkä sittenkään halua kirjautua lastensuojelun asiakkaaksi, joka on edellytys kotiavun saamiseksi. X-mies tulikin paljastaneeksi että eräs motiivi joka häntä riipii, on raha jonka vein mennessäni. Kai se nyt ottaa aivoon jos huomaa että hei, mua on ylöspidetty vuosikausia eikä nyt tule rahaa mistään, ja joutuu vielä maksamaan noista lapsista joista ennen sai rahaa. Parempi siis elellä ihan hissun kissun, ettei X-miehellä ole mitään perusteita saada lasten lähihuoltoa itselleen olettaessaan ettei sitten enää tarvitse käydä töissä, kun saa lapsilisät, elatusmaksut ja Lexuksen.

Tässä saattaa tulla sitten kevään suurin uutisankka, mutta haluatteko tietää yhden jutun? Ei se mitään, kerron sen silti. Minttu-kissan vatsanympärys näyttää kovasti kasvavan (niin, kissasta taisi nyt tulla Minttu, sillä rotissa on jo Suklaa ja Toffee, ja näin on trio kasassa). Lähetin jo edelliselle omistajalle sähköpostia jossa utelin voiko näin olla asianlaita, mutta vielä en ole vastausta saanut. Sehän tästä vielä puuttuisi, jos ihmisvauvan puutetta paikkaava otus ryhtyisi itse poikimaan.