Tää ei aina meinais jaksaa entistä äijäänsä. Nykyisin esikoinen saa taas tavata X-miestä, mutta siinä missä biologiset lapset otetaan tapaamiseen perjantaina illalla, otetaan lähes kymmenen vuotta tyttären asemassa ollut esikoinen tapaamiseen lauantaina puoliltapäivin. Koska X-mies on muuttanut Helsinkiin ja minä opiskelen viikonloppuisin siellä, oli kätevää sopia tapaaminen Rautatieasemalle puolta tuntia ennen luennon alkua. Kaikki olisi sujunut loistavasti, jos X-mies noudattaisi tätä länsimaista aikakäsitystä. Nytpä sitten myöhästyin, mutta onneksi vain vähän, sillä olin sopinut tapaamiseen runsaasti myöhästymisvaraa. Samalla X-mies pyysi normaalin tapaamistaksan lisäksi esikoiselle kymmentä euroa käyttörahaa, johon oli pakko nielaista pari kertaa tyhjää. Tili tyhjeni eilen, ja saa täytettä vasta tiistaina. Tätäpä olikin hauska selittää julkisimmalla mahdollisella paikalla.

Luennoista sainkin pitkästä aikaa asioita irti, ja opiskelun myötä olen havainnut itsessäni outoa kehittymistä: olen kehittänyt runosuonen! Aika näyttää mitä tällä suonella ryhdyn tekemään, vai tukahdutanko sen kenties alkuunsa ja käytän senkin ajan mitä niihin olen tuhrannut, johonkin noista "oikeista projekteista", joita nyt työn alla on.

Noin yleensä ottaen olen kuitenkin verma siitä, että ei tästä kirjoittamisesta tule lasta, mutta sitä toista kylläkin.