Tämän on tarkoitus olla ihan asiablogi, mutta kyllä tämä on myös äitiblogi. Nyt siis asiaa kakasta.

Kuopus, ikää vaatimattomat 16kk, taitaa olla jo päiväkuiva. Huraa! Kolmivuotias kakkonenkin on ollut kuiva jo 1,5 vuotta, tuntuu todella hienolta että tämä vaihe on jäämässä taakse. Joissain perheissä ei kuulema vielä vuoden ikäiselläkään ole pottaa ja sitten tuskitellaan kun kolmi- nelivuotiaat liruttelevat housuun. Voih teitä parkoja (surullista päänpudistelua), kannattaa harjoittaa VVV:tä ja käyttää kestovaippoja. Siis niinku ihan aikuisten oikeesti, tässä säästyy hurjasti aikaa, hermoja ja rahaakin!

Kun esikoinen syntyi vuonna -97, hänen isomummonsa opasti minua aina vaipanvaihdon yhteydessä odottamaan hetken ennen kuivan vaipan laittoa ja pitämään käsillä sanomalehteä, johon pissan voisi imeyttää. Se vinkki jäi aika unholaan, mutta se ei, että vauvaa pitäisi istuttaa potalla sylissä heti kun hänen selkänsä on hieman vahvistunut. Näin teinkin ja kiittelin aina kovasti pottapissasta ja -kakasta. Hän oppi kuivaksi heti 2-vuotispäivänsä jälkeen.

Keskimmäinen taas sai alusta asti käyttää kangasvaippoja, joihin olin perehtynyt lähinnä "uuden" mieheni innostuneesta painostuksesta. Yhdessä noin viisikuisesta aloitetun pottailun kanssa hän siis oli päiväkuiva hieman reilu 1,5-vuotiaana.

Tämä armas bonuslapsi sitten sai käyttää keskimmäisen vanhoja vaippoja, lisäksi pissatimme häntä ihan tarkoituksella lavuaarin yllä aina vaipanvaihon yhteydessä, samalla esikoisen isomummoa muistellen. Tämä yhdistelmä näytti aikastavan päiväkuivuutta vielä toisella puolella vuodella. Tietysti meidän pirttiviljelyksemme on aika pieni otanta jos ihan virallisia matemaattisia kalkulaatioita laadittaisiin, mutta taitaa se antaa vähän osviittaa siitä, mikä se fiksuin tapa olisi nämä vessahommat vauvan kanssa hoitaa.

Parin viikon päästä taidan laittaa tänne listan myytävistä kestovaipoista, stay tuned!

6918.jpg

(Yksi lapsistamme potalla 7kk vanhana)