Joulu, tuo äitien ja vaimojen lähes päättymätön piina! Varsinkin köyhien äitien. Koska marras- ja joulukuussakin maksetaan vuokraa ja syödään, on lahjojen hankinta pakko hajauttaa marraskuuta huomattavasti pidemmälle ajalle.

Suvun nuorimmat saivat pukinkontin täytettä jo juhannuksen jälkeen kirjakauppojen alennusmyynnistä. Kaukana asuvia ajatellen olen hankkimassa sukkalankoja, Novitan Raita-langasta tein jo eilen yhden sukan. Ehkäpä saan lisää lukijoitakin laittamalla kuvia luomuksistani :-D Yksi läheisimmistä perheistä, joissa on kolme melkein kouluikäistä, on kyllä ongelmallinen lahjottava. Lapset on kasvatettu pienestä pitäen äärimmäisen merkki- ja sukupuolitietoisiksi. Minä kavahdan molempia asioita. Päässä lyö edelleen tyhjää. Kirjahan on aina hyvä, mutta heilläpä ei lueta, eikä mikään itse tehty kelpaa. Ehdotuksia otetaan vastaan!

Aikuisten kesken emme vaihda lahjoja, minun aloitteestani. Miehen suvussa taisin tehdä suurenkin etikettimunauksen kajoamalla Jouluun, ja vieläpä Järkisyin. Hyi olkoon, eihän joululla ja järjesllä saisi olla mitään tekemistä keskenään! Mutta koska täällä pk-seudulla on yksi minun veri-, ei edes lähisukulaiseni ja arviolta 50 miehen lähisukulaista, ei muutakaan vaihtoehtoa ollut. Nyttemmin moni on kyllä tunnustanut minulle olevansa helpottunut ja pitävänsä itsekin sukunsa 'lahja kaikille, mieluiten kolme' -periaatetta vähän kierona. Meidän lisäksemme muutama muukin on hieman tarkistanut lahjontaperiaatteitaan ja päättänyt karsia niitä, käyttäen tosin syynä ekologisuutta. Hieno syy, käytän sitä itsekin silloin kun en jaksa aina hämmentää ihmisiä kertomalla ainaisesta rahapulasta.