Eilisestä rentoutuspäivästä taisi olla hyötyä. Tänään vaihdettiin ja vihdoin ja viimein olohuoneessa kirjahyllyt toiselle seinälle. Kirjoja on melkoinen määrä näin köyhien opiskelijoiden huusholliin. Näen märkiä unia siitä, että jonain päivänä otan ja luetteloin ne tarkasti, luoden samalla niille omat luokat. Nytkin niillä kyllä on summittaiset luokat: kertomakirjallisuus, fantasiakirjallisuus, sarjakuvat, oppikirjat, kansatiede, kielitiede, käsikirjat ja satukirjat. Rajat ovat kyllä melkoisen liukuvia, ja jostain syystä meillä on peräti viisi Pohjois-Amerikan intiaaneista kertovaa tietoteosta, joista kaksi on niin vanhentuneita että joutaisivat satukirjojen seuraksi.

Aakkostaminen oli ihanaa, tosin kun piti laittaa järjestykseen Skiftesvik, Spinrad, Steinbeck ja Svedelid unohdin hetkeksi koko aakkosjärjestyksen. Kahden teekupin ja puolikkaan keksikupillisen jälkeen sekin ongelma ratkesi. Ja jostain syystä hyllyjen sisältö tuntui lisääntyneen keskenään sen kahden tunnin aikana jonka ne viettivät pois hyllyistään, ilmeisen epäsiveästi lienevät viettäneet sen ajan. Nyt on laatikollinen tyhjiä mappeja odottamassa huomaavaista kierrätyskeskuksessa kävijää ja pahvilaatikollinen koriste-esineitä odottamassa aikaa parempaa. Tunnustin viimeinkin itselleni, etten ole sitä koriste-esineitä esillä pitävää ihmistyyppiä, ruoskikoon vaikka anoppi sitten. Anoppi, joka opetti poikansa järjestämään kirjat selkämyksen värin mukaan ja joka ei itse omista yhtään romaania, vain käsityökirjoja ja Valittujen Palojen lyhennelmiä. Ja jolla on massiivinen kirjahylly, mutta täynnä pitsiliinoja, valokuvia ja korste-esineitä. Ja joka säilyttää satunnaisia kirjaston kirjoja vaatekaapissaan. Minä säilytän vaatekaapissa liukuvoidetta ja hieromasauvaa.

15454.jpg