Tämä on taas niitä aamuja. Lasken tämän hetken edelleen aamuksi, sillä kuopus ei ole vielä(kään) päiväunilla. Kaikki tämänhetkinen kurjuus alkoi jo eilisillasta, eipäs, vaan ehkäpä sittenkin jo maanantain vastaisena yönä, kun kuopukselle nousi kova kuume. Sitä on nyt lääkitty, ja kuopusta imetetty ja kannettu ja silitelty ja niin edelleen. Öisin kuume on välillä noussut niin korkeaksi että olen noussut laittamaan suppoa, ja vettä on juotettu lasikaupalla. Eilisen päivän miehenikin oli hirvittävän väsynyt ja valitteli kurkkuaan, eikä tietenkään hänestä juuri huushollaajaksi ollut.

Viime yönä sairastui sitten keskimmäinenkin. Kuumuutta hohkaten hän hinautui useita kertoja kylkeeni ja silitti käsivarttani, kunnes heräsin. "Äiti-kulta, saisinko vähän vettä?" Tottakai sai. Samaan syssyyn kun lisätään vielä kuopuksen uni-ininät ja omat leikkauksen jälkeiset jomotukset, niin eipä ollut aamukahdeksalta mitenkään erityisen juhlava olo. Olin päättänyt viedä kuopuksen tänään lääkäriin, kun hän on kerran valitellut kurkkuaan ja kuumetta jatkuu kolmatta päivää. Keskimmäisen sairastuminen sotki suunnitelmat: hän ei olisi mitenkään jaksanut kävellä reilua kilometriä lähimmälle bussipysäkille. Ylin leikkaushaava on juuri sillä kohdalla, etten halunnut edes ajatella laittavani kuopuksen Sakaralla selkään, jotta keskimmäinen voisi matkustaa rattaissa. Täydellisen tiltin ja itkunhyrskinän jälkeen mies huomautti, ettei kuopus nyt vaikuta kovin sairaalta. Lämpöä kyllä oli, mutta ei valitellut mitään. Päätin sitten pysyä sisällä tämänkin päivän.

Mies raahusti naama harmaana tenttiin ja sen jälkeen töihin, esikoinen hilpaisi kouluun. Keskimmäinen nukkui yhteentoista, ja kuopus nielaisi särkylääketabletin kuin vanha tekijä. Käytin keskimääräistä hiljaisemmat tunnit hyväkseni ja keräsin rojua paikoilleen, laitoin myydyt lastenvaatteet paketeihin, pistin pyykkikoneen pyörimään ja imuroin. Keskimmäinen oli herättyään oma suloinen itsensä, vähän lämpöisempi vain. Kuopus ilahtui vilpittömästi hänen heräämisestään, ja heidän rakennellessaan sirkustorneja minä luin nautiskellen miehen eilen junasta löytämän eilisen Hesarin.

Kai tämä tästä. Kun vielä saisi joulusuklaalevyn ja kunnon pa... patongin.

[Muoks. Herättyään keskimmäinen jutteli tämmöisiä: "Äiti, kun tuo meidän kuopus on jo iso, ihan niinku aikuinen, niin kuka sun tissejä sitten käyttää?"]