Tiedättekös, olin eilen taas katsomassa Sydän, sydäntä ihan huolellisen kaavan mukaan. Tänä aamuna toinen vanhemmista nukkui pitkään, mutta se en ollut minä. Yksi täällä oksenteli viime yön, mutta se en ollut minä. Joku nousi aikaisin aamulla virkeänä ja hyväntuulisena, ja se olin minä. Olin selvästi puutteessa, ja puutostilan nyt korjauduttua voin mitä manioimmin. Kivaa!

Minunkin pitää varmaan kirjoittaa jotain Makasiinien viimeöisestä palosta, jotenkin on sellainen kutku että minulta sitä odotetaan. Nnnnoh, töistä lähtiessäni junapysäkillä kiersi sana, että Makasiinit (kirjoitetaanko se nyt sitten isolla vai pienellä?) palavat. Monikaan ei uskonut, mutta niinpä vain näin junan ikkunasta liekkien loimotuksen. Tällä kertaa en tiedä senkään vertaa kuin viimeksi joten se siitä.

Tällä kertaa kyseessä taisi olla pelkkä tuhopoltto (jota ei siis vapunaattona ollut), ilman mitään mielenilmauksia. En ole vielä perehtynyt median tapahtumakuvaukseen mielenkiintoista huppumies-lööppiä lukuunottamatta, eikä minulla ole aavistustakaan palon sytyttäjästä tai hänen/heidän motiiveistaan. Voisin silti lyödä vaikka vetoa, että tämäkin leimataan meidän pelottavien ja sopivan epämääräisten "aktivistien" tekosiksi, vaikka siitä ei mitään todisteita koskaan saataisikaan. Se ja savu ovat ne huonot puolet, mutta kyllä, kyllä minä olen niin positiivinen ihminen että löydän tästä hyviäkin puolia. Ne aion esittää tässä seuraavaksi, ja pyydän jo valmiiksi hernenenäisiä muistamaan, että tässä tekstissä on alkuosakin, ja se löytyy tuosta yltä. Kertauksen vuoksi voitte lukea sen vaikka uudestaan.

Hyvä puoli tässä tuhopoltossa oli ehdottomasti se, että ihmiset saatiin keskenään puheyhteyteen. Kotimatkalla junassa keskustelin ventovieraiden kanssa kansalaisaktivismista laajemminkin, makasiinien merkityksestä Helsingille ja Supon oikeuksista. Keskustelin! Vieraiden kanssa! Helsingissä! Miettikääs sitä! (Kas näin, nyt sain otsikon sopimaan sekä kirjoituksen alkuun että loppuun. Ah, minä armastan tätä blogaamista.) Mielestäni kaikki ne vieraiden ihmisten kesken virinneet keskustelut eilen illalla ja toivottavasti tänäänkin ovat niin arvokasta satoa, ettei mitä missään nimessä saa aliarvioida.

Huomasittekos muuten, että lehdissä on kummasteltu sitä ettei poliisilla ollut etukäteen tietoa tämmöisistä tapahtumista? Sitä on pidetty peräti poliisin toiminnan epäonnistumisena. Eikö se teitä yhtään pelota? Jos poliisin pitää olla selvillä siitä tulee onnettoman tapahtumasarjan seurauksena tapahtumaan (vapunaatto) tai mitä joku yksittäinen kaheli mielessänsä miettii (5.5.) niin mistähän muusta poliisi saa ja poliisin pitää olla selvillä? Oletko ehdottoman varma, että kaikki sinunkin tekosesi ja mietteesi kestäisivät päivänvalon?