Huomenna sunnuntaina en ehtine koneelle lainkaan, joten pidän nyt muistotilaisuuden menneelle viikolle tässä ja nyt. Viikko oli hieno. Kertakaikkisen. Kiitos teille kaikille, jotka olitte siihen osallisina! Erityismaininnat noin 70- ja 185 -senttisille naisihmisille. Te tiedätte keitä te olette, ja varmasti ainakin toisen äitikin arvaa.

Viikko alkoi perinteiseen tapaan työpäivällä. Se jatkui ihanalla sadepäivällä, jonka me kaikki röhnötimme leppoisasti sohvalla. Viikon kolmantena päivänä sain yhteistä aikaa keskimmäisen kanssa, hoidella vähän pikkuruista vauvaa ja kertoa tutkimusta varten aiheesta, joka on minulle rakas. Torstai toi pilviä parisuhteeseen, mutta vei sentään tukan ja vietinkin harvinaisen hauskan illan kunhan olin ensin eksynyt puoleksi tunniksi metsään ja ryvettynyt kaatosateessa litskamäräksi. Perjantaina meille tulikin vieraita pohjoisesta, ja tänään lauantaina kävin sekä töissä että miehen kanssa elokuvissa. Huomenna on odotettavissa koko perheen uimahallireissu, joka saattaa olla hauskakin nyt kun edellisestä on aikaa jo vierähtänyt.

Tiedän että tulee varmasti taas viikkoja jolloin ei tule tehtyä mitään eikä tavattua ketään, ja siksi arvostankin mennyttä viikkoa suuresti. Kiitos vielä teille kaikille ihmisille jotka olitte siinä osallisina, sillä teidän takiahan se näin hieno olikin (erityisesti myös teille, jotka tuijotitte suorittaessani sisääntuloa tostaina)!