Hyvää alkanutta viikkoa, varsinkin kaikille teille, jotka ette joudu olemaan Kelan kanssa missään tekemisissä. Teidän viikkonne jopa saattaa olla hyvä.

Vaiheikkaan asumistuen välitarkastuksen viimeisin jännittävä käänne tipahti tänään postilaatikkoomme. Muistaakseni asia meni niin, että menin töihin 6.2. ja hain asumistuen tarkistusta samalla viikolla. Yhtään aiemmin se ei ollut mahdollista, koska ennen työsopimuksen allekirjoittamista minulla ei ollut aavistustakaan kuinka monta vuoroa voisin viikossa tehdä, eikä siis palkan suuruudestakaan. Yllättäen välitarkastushakemuksen käsittelyssä ei mennytkään kovin kauan, ja uuden päätöksen mukaan asumistukemme nousi. Olin yllättynyt, mutta en ihan ällikällä lyöty kuitenkaan. Noista kiemuroista ei ole tarkoitus normaaliälyisen saadakaan mitään selvää, joten kuvioon sopii että tulojen noustua myös tuet nousevat, koska eihän siinä mitään järkeä ole.

Nnnoh, tokihan tuli perässä ikävänsävyinen viesti jossa kerrottiin että nännännää, ettepäs saakaan näin paljon asumistukea, että nyt tulee kuulkaa takaisinperintä poikineen ja kaikki on minun syytäni, koska en ilmoittanut palkan määrää tammikuun puolella. Kirjoitin itku kurkussa vastineen jossa ilmaisin etten edelleenkään omaa lapsena halajamiani selvänäkijän kykyjä jotta olisin tammikuussa voinut palkkani tulevan suuruuden tietää, ja että teidänhän päässä se virhe tuli, kun asumistuen määrä laskettiin liian suureksi.

Ei ollut perusteita takaisinperinnän peruutukseen, ja nytpä menee kolmen päivän palkka Kelan virkailijan virheen paikkaamiseen. Nyt jos sanoisi että ihmistä vituttaa, niin olisi aika laimeasti ilmaistu se. Edelleen olen sitä mieltä, että lapsia ei kannata tehdä ellei omaa kumppania rikkaasta suvusta. Jos ei näin onnekkaasti ole käynyt, joutuu väistämättä tekemisiin Kelan ja muiden yhteiskunnan "turva"verkkojen kanssa, ansaverkkoja ne ennemminkin ovat. Sellasia teräviä, jotka silpovat ihmisen hermostuneiksi ja katkeriksi paloiksi.