Päivittelen tätä blogia ihmeellisen usein, kun ajatellaan että tein kuitenkin juuri 12. peräkkäisen työpäivän ja hereilläoloaikana pääasiassa sylittelen lapsiani. Hetkinen, luokittelinko juuri työajan ei-hereilläoloajaksi? Taisin luokitella. Eräällä kollegalla onkin hauska t-paita, teksti julistaa että "Parempi 8 tuntia töissä kuin kokonaan ilman unta". Siihen on helppo yhtyä.

Niin, halusin vielä näin yösydännä tulla teille päivittelemään ihmeellistä asiaa. Minä en ole tavannut voittaa mistään mitään, tuntuu että tässä isossa Elämä(tm)-taktiikkapelissäkin minä vetelen niitä pikkukortteja vainen. Nytpä sitten voitin kuudesta Ässäarvasta peräkkäin yhden tai kahden uuden arvan hinnan, töissä kun arvottiin viime joululta yli jääneitä joululahjapaketteja tämän vuoden puolella aloittaneille niin minun nimeni oli listassa ensimmäisenä, ja tänään sitten ilmeisen laittomasta kossuarvonnasta (hys, hys!) sain ensimmäisellä ikinä ostamallani euron kossuarvalla pääpalkinnon, ison kossupullon. Ohhoh. Ja katsokaa tuota päivämäärää! Tänään pääsen vihdoinkin Tampereelle syömään ja vähän juomaan ja kuuntelemaan parasta musiikkia ikinä ihan hemmetin hyvässä seurassa.

Tää ois nyt niin voipuneen onnellinen, kuin 12 päivän työputkesta hengissä selvinneenä vain voi olla. Eikä tää ole eds avannut sitä pulloaan, jos joku tätä ihmeen epänegatiivista sävyä kummastelee.

Tralalalalei! Tampereella nähdään!