Taas kerran vietetään kansainvälistä aids-päivää, ja minua muistetaan. Äidiltä sain nettikortin ja perheeltä manikyyrin ja kulmien muotoilun, en tosin omakätisesti tehtynä vaan lahjakortin muodossa. Kivaa! Nuorimmaiset olivat pukeutuneet prinsessoiksi ja keskimmäinen oli omakätisesti piirtänyt kortin jonka kannessa oli iso synttärinorsu, ja keskiaukeamalla pitkähiuksinen minä kera ylösalaisin roikkuvan sekä rokkaavan lapsen. Esikoisparka oli jo koulussa, ja isänsä välitti terveiset että kortin saan huomenillalla jolloin seuraavan kerran näemme toisiamme.

Taidan olla pääsemässä irti ikiaikaisesta synttäritraumastani. Vielä lokakuussa tuumailin jotain isompaa, kun tuossa vieressä sattuu olemaan sopiva tila vaikkapa bändillekin soittaa. Pidän kuitenkin saavutuksena tätä että pääsin ylös sängystä, hymyilin ja kiittelin, ja huomasin olevani oikeasti hyvällä tuulella.