Sairasloman kuudentena aamuna, yhdentoista tunnin yöunien jälkeen tunsin oloni pitkästä aikaa niin levänneeksi ja hyväntuuliseksi, että saattaisin jopa tehdä jotain kotityöksi luokiteltavaa. Hyväntuulisuus saattoi kyllä johtua siitäkin, että lattialla sohvan takana makasi kuollut Tyrannosaurus Rex, ja itse sohvalla kirmaili kaksi ilkikurista keijua. Pyysin humaanisti keijuja herättämään Tyrannosaurus Rexin kuollesta, mutta Tyrannosaurus Rex avasikin silmäsi ja ilmaisi halunsa pysyä kuolleena, koska on niin pelottava. Vasta kun kuollut Tyrannosaurus Rex oli evolutioitunut kuolleeksi pääskykseksi, saivat keijut hänet herättää. Pääskynen pyrähtikin ylös lattialta, mutta jotain oli ilmeisesti mennyt herätysloitsussa vikaan, koska pääskynen muuttui samantien koiraksi ja meni pöydän alle murisemaan.

Kaataessani metsämarjateetä kitusiini ja samalla pöydänaluskoiraa varpailla hipsutellessani nämä selvästi sofistikoituneet keijut halusivat kertoa minulle, mitä kaikkia maailmoja on olemassa. Niitä on Englanti, Ilenanti, Saksa, Kiina, Luotsi, Alabia, Etiopia ja Thankyou. Ajatella! Niissä kun pääsisi itsekin käymään.