Koska kaikkien odotusteni vastaisesti en saanutkaan perjantaina sairaslomaa kipeitten ranteitteni takia vaan tiukan neuvon kokeilla uudenlaisia tukia ja palata maanantaina asiaan jos siltä vielä tuntuu, olen ollut niin harmissani - ja kipeä - että aion nyt käyttää tätä kaunista sunnuntaita purnaamiseen.

Miksei mistään saa litteävartisia hammasharjoja? Huomasin muhkeiden tukkivarsien vallanneen hammasharjakupin vasta, kun nuoremmat lapset saivat hammaslääkärikäynnillä litteävartiset, näpsäkät harjat. Ulkonäkö oli toki köyhähkö verrattuna mihin lie superturboegobuuster-harjoihin, mutta harjasta saa hyvän ja tukevan otteen, ja ennenkaikkea, harjat mahtuvat hyvin kuppiin. Kun samaa mukia käyttää hammasharjojen säilytykseen viisi ihmistä, on mielenterveyden kannalta yllättävän suuri merkitys sillä meneekö harja heitämällä kuppiin vai joutuuko sitä asettelemaan. Näitä halkovarsia saakin sitten asetella, helvetti sentään.

Kaupat siis vastaavat huutooni tarjoamalla silkkaa ei-oota. Litteävartinen harja tuntuisi näin maalaisjärjellä ajatellen paljon ekologisemmaltakin vaihtoehdolta, kun turhat krumeluurit jäisivät suosiolla pois. Vai muistatteko että käsien lipsuminen hammasharjan varresta olisi menneisyydessä ollut jotenkin merkittävä ongelma? Silti jokainen harjanvarsi on nykyään varustettu sellaisella kumikerroksella että se alkaa lähennellä jo perverssin rajoja, kun asiaa tarkemmin ajattelee. Sitä vielä työnnellään kosteaan onkaloonkin edestakaisin, voi hyvän tähden sentään!

Lasten hammashygienia on nykyisellään kuulema menossa huonompaan suuntaan, ja lasten suusta löytyy nykyisellään enemmän reikiä kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Syiksi on veikkailtu vanhemmuuden löystymistä ja liian halpoja karkkeja. Minä veikkaan niitä liian paksuja varsia, joita on mahdotonta saada asetettua kuppiin nopeasti ja helposti käytön jälkeen. Se jos mikä syö naista.