Tulipa sitten tehtyä palkkapäivän kunniaksi sangen erikoinen ostosreissu. Tästä on jo paha laittaa paremmaksi. Ensin kuopus ja keskimmäinen valitsivat leluosastolta lelut. Kassalla jäin pohtimaan oliko osotoksissa seksististä asennetta, sillä kuopus halusi nuken ja keskimmäinen miekan. Toisaalta miekka oli vaaleanpunainen ja kaunis, ja nukke pehmeä robotti. Että ottia tuota. Sillä välin kuopus tuuletteli kitarisojaan ulvonnan muodossa, sillä ei ollut löytänyt itseään ilahduttavaa kohtuuhintaista roinaa, ja sekös hieman latisti tunnelmaa. Onneksi samalla paikalle saapui hyvin suosituksi suomalaiseksi piirroshahmoksi pukeutunut henkilö (ihan kaupan teemapäivän mukaisesti, ei siis omaksi ilokseen ollut pukeutunut hän).

Se piristi tunnelmaa. Sain tosin nolostua taas, nyt keskimmäisen puolesta, hän nimittäin tökkäsi hahmoa uudella miekallaan peffaan. Sitten hahmo kurkkasi pari kertaa hyllyn takaa leikkien böö-leikkiä kuopuksen kanssa, joka oli ihan kivaa. Se taas ei ollut kivaa, kun hahmo hiipi toiselle puolelle hyllyä ja juoksi sieltä käsiään heilutellen kohti kuopusta, joka edelleen odotti hahmon ilmaantumista sieltä hyllyn toiselta puolelta. Kuopus säikähti niin että oli muuttua siniseksi ennenkuin sai vedettyä tarpeeksi ilmaa keuhkoihinsa silkkaa kauhunrääkynää varten. Hahmo, johon nyt jo suhtauduin aika synkeästi, yritti ilmeisesti korjata tilannetta tulemalla ihan viereeni, silittelemällä selkääni ja puristamalla peppuani. Ennenkuin ehdin miettiä mihin kohtaan mielikuvituksekasta asua vedetään nekkuun ja kuinka monen lapsen terapiakulut joudun mahdollisesti maksamaan sen tehtyäni, vartija tuli ja kertoi olevan aika hahmon pitää pikkuinen tauko, ja talutti sen kädestä pitäen pois.

Sen jälkeen olo oli hieman irrallinen.

Esikoisellekin löytyi sitten mieluinen ylläri, kaunis teemuki. Pahaksi onnekseni onnistuin särkemään sen noin viisitoista minuuttia myöhemmin, jonka jälkeen esikoinen itki taas vuolaasti. Toki hän sai valita uuden tilalle, mutta koska täysin samanlaista ei enää ollut, oli hänellä luonnollisesti oikeus murjottaa koko kotimatka. Kotona kampasimme pikaisesti esikoisen hiukset uuteen malliin ja valitsimme hänelle hienot vaatteet, ja niin saattelin hänet hänen elämänsä ensimmäiseen limudiskoon.

Niin minusta tuli diskoikäisen lapsen äiti.