Uudessa kodissa esikoinen voisi saada oman huoneen. Voisin sisustaa makuuhuoneen lastenhuoneeksi jossa nukkuisin kahden nuoremman kanssa, jos olohuoneesta tehtäisiin leluton aikuistenhuone. Näin yllätin itseni ajattelemasta, ennenkuin vatsalihaksista levisi hihitysaalto. Että leluton olohuone! Ei tule tässä perheessä onnistumaan vielä 15 vuoteen, ja sitten taitaakin tulla jo lapsenlapsia.

Kun pääsin töistä kotiin, päätin yrittää edes siivota yhtä siistiksi kuin anoppi olisi aina halunnut. Tiskipöytä löytyi pikkulelujen, piirustustusten, vaatteista saksittujen lappujen, kynien ja muun sälän alta yllättävän nopeasti, sen kiiltämään saaminenkin oli helppoa. Hella pisti aikansa vastaan, mutta siistiytyi kuitenkin. Vessanpesuun innostuin jo pari kuukautta sitten ja olen sen pessyt kerran viikossa siitä lähtien, joten ei ongelmaa sielläkään. Imuroinnin ja lattioidenpesun jälkeen jalkani olivat kuitenkin niin tutisevat ja huterat, että katsoin parhaaksi istahtaa alas ja syödä paketillisen keksejä teekupposeni seuraksi. Salamannopeasti tajusin, että vaikka käly ja anoppi pitävät kotinsa tahrattoman puhtaina, on heillä myös reilusti ylipainoa! Eli ei enää siivoamisesta aiheutuvaa ahdistusta minulle. Pidän mieluummin kotini sekaisena ja veriarvoni kunnossa.