Uuteen asuntoon liittyy kaikenlaista jännittävää. Vuokranantajan edustaja vakuutti, ettei asunnoissa tietenkään ole hometta, eihän niitä muuten vuokrattaisi. Hän myös vakuutti, ettei niitä ole päätetty purkaa, vaan isomman selvityksen rakennusten kunnosta on määrä olla vuoden päästä, ja vasta sen jälkeen päätetään puretaanko vai perusparannetaanko. Kun taas soitin huoltoyhtiöön ja kysyin saanko maalata seinää väreillä, vastasi herra huoltomies että saan tehdä ihan mitä haluan kunhan en pura kantavia rakenteita, sillä talot puretaan kuitenkin pian.

Onneksi olen sekä perheen keskimmäinen lapsi että riitaisten vanhempien lapsi, osaan luovia vaivihkaa välistä ja kerätä itselleni hyötyä. Lastenhuoneen yksi seinä maalataan täyteen eri sävyisiä vihreitä palloja sointumaan toistaiseksi vielä Prisman hyllyllä odottaviin metsäverhoihin, ja esikoisen huonetta somistamaan etsimme graffiti-maalaria.

Soitto huoltoyhtiöön paljasti myös jotain ihan järkyttävää. En oikein ymmärrä sitä vielä itsekään. Se on jotain niin kummallista, outoa ja ankeaa, että toivoisin sen olevan vain pahaa unta, mutta sitä se ei taida olla. Siellä ei ole nettiä! Ilmaiseen ja toimivaan hoasnettiin tottuneena ennustan, että viimeistään muuttoa seuraavalla viikolla makaan lattialla kouristellen ja vaahto suupielistä pursuten. En voi ottaa myöskään vanhaa televisiota mukaan, koska siellä ei näkyisi siitä mitään, joten ennustan että lapsille käy samoin joka arki-ilta kello 17. Mutta tämä hätä ei sentään ole niin paha, sillä vanhempani lupasivat joululahjaksi digitelevision, ei siihen jouluun niin pitkä aika ole. Mutta netti! Miten selviän ilman tuubia? Ilman irc-quoteseja? Ilman blogilistaa? Ilman teitä, rakkaat söpöläiset?