No heippa taas, kaikki rakkaat lukijani! Pääsin päivittämään, koska X-mies lainaa mielellään sekä tietokonettaan että muitakin vehkeitään. Nyt paljastan teille, että nettitauostani saattaa tulla huomattavasti lyhyempi kuin olin ajatellut, mutta eipä siitä sen enempää.

Te haluaisitte varmaan kaikki kuulla minun saaneen asunnon todella tyylikkääksi ja aistilliseksi pohjan karmeudesta huolimatta, ja että töistä se tyyppi josta en ole sanonut täällä halaistua sanaakaan on vihdoin pyytänyt minua ulos ja että pidämme toisistamme suuresti, ja vasta saamani lottovoiton turvin menemme ensin käymään piiiiiitkällä aurinkolomalla ennen talon rakentamista.

Sen sijaan minun täytyy valitettavasti kertoa teille, että asunnosta saa kivan vain puskutraktorilla. Kaikkien muiden karmeuksien lisäksi on tullut selväksi, ettei lämpötila alakerrassa nouse yli 19 asteen ilman roihuavaa tulipaloa. Taannoin, kun käytin kaikki lapset peräjälkeen yläkerrassa suihkussa, selvisi myös että kaikki yläkerran ikkunat lyövät huuruun tunneiksi puolen tunnin suihkurumban päätteeksi. Enkä ole edes ehtinyt kertoa teille, ettei minun 120cm leveä runkopatjani mahtunut portaikosta yläkertaan, joten otin sitten miehelle tarkoitetun 80cm runkopatjan, joka muuten olisi ihan passeli, mutkun joka ikinen yö muuton jälkeen joku lapsista on kömpinyt kainalooni, ja minä, joka nukkuisin luonnollisesti asennossa K, joudun nukkumaan asennossa I, vaikka lapsikin nukkuu niin eikä asennossa X kuten on suuressa perhepedissä tottunut. Siitä seuraa valtaisaa selkäjumia, joka ei ole hauskaa se. Jos hommaisin toisen 80cm runkopatjan, olisi nukkumatilaa toki tarpeeksi, mutta sitten minun huoneeni, josta olen ollut niin kovin iloinen, typistyisi pelkäksi seinälliseksi sängyksi.

Ah, sisustusta, pahoittelen. Koska en tule seksiä enää kovinkaan luultavasti harrastelemaan, päätin tehdä huoneestani oikein nunnankammarin. Ripustin oveen omistamani nunnankaavun noin niinkuin pysyväisluonteiseksi vitsiksi, verhot ovat tummansiniset, kuviottomat, seinät valkoiset ja tauluttomat, ja oman valkoisen lipastoni päälle ajattelin sijoittaa kumikäärmeen ja ikealaisen kynttiläomenan. Hah! Varmasti on hienompi huone kuin muiden äideillä. Sori vaan.

Päätin myös ettei yksikään mies saa astua enää muuton jälkeen huoneeseen jalallaankaan, mutta kenties osoituksena tietyistä luonteenpiirteistäni on huoneessa käynyt jo kaksi miestä. Toinen oli X-mies, joka luki iltasatua lapsille (heillä ei ole vielä omaa sänkyä omassa huoneessaan) ja toinen  - yllätys yllätys!-  He-Man. Hän tosin vain kosketti varpaallaan lattiaa kahdenkymmenen sentin päässä kynnyksestä, kun olin kieltänyt häntä astumasta sisään. Ja hän oli sitten meillä vain kahvilla teellä ja hakemassa pojalleen kassillisen Duploja, ettäs tiedätte.

Ja jotta tämä kurjuudenkuvailu oli täydellinen, haluan vielä kertoa että eilen aamulla värjötellessämme  lasten kanssa kaikki minun sängyssäni saman peiton alla keräämässä uskallusta riisuaksemme yövaatteet pukeutumista varten kuulimme rotan rapistelua välikatosta. Olen aika varma että se oli nimenomaan rotta, sillä onhan minulla häkissä vertailukappaleita kolme, kohta viisi. On oikeastaan mielenkiintoista, että ajatus lemmikkiemme villistä sukulaisesta saa minut näin pahoinvoivaksi, mutta niin se vain tekee.

Kiitos, jos jaksoit todellakin lukea tänne asti. Täytyy tunnustaa, että elo ilman televisiota ja nettiä saa olon tuntumaan aika ...ohuelta.