10,5 vuoden äitiyden jälkeenkin sitä saa edelleen valtaisia oivalluksia arjen sujumisesta. Joka ikisen jälkeen tajuaa, kuinka tyhmä nipo sitä onkaan aiemmin ollut. En todellakaan halua tietää mitä mieltä olen tämänhetkisestä itsestäni vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua! Tämänhetkiselle itselleni on tapahtunut aika paljon aika runsaita asioita, ja mielestäni olen klaarannut ne aika mallikkaasti, siksi en soisi tämänhetkistä minuuttani enää tulevaisuudessa mollattavan. Paitsi että sitten olen ehkä itseymmärryksen tasolla niin huippiskorkealla, että minulta riittää itselleni aimo annos solidaarisuutta.

Tämäniltainen oivallus oli niinkin yksinkertainen kuin että kun käyttää lapsia saunassa, ei heitä ole minkään sortin pakko yrittää maanitella lauteille, koska heillä on paljon kivempaa pesuhuoneen puolella läträtessä, ja ihan hyvin ne puhdistuvat siinäkin samalla kun saa itse saunoa rauhassa. Sitä paitsi lapset kyllä pyörähtivät lauteillakin istumassa ihan pyytämättäkin. On se vaan niin onni, kun lapset osaavat kävellä omin jaloin - jokohan olen tuntenut Y-miehen tarpeeksi pitkään pyytääkseni vasektomiaa? Hmm.

Muistitteko muuten että jos kumoaa täyden napon vettä kiukaalle tulee saunaan silmänräpäyksessä helvetillisen, hartioita rakkuloille polttavan kuuma? Minä muistin, noin kaksi sekuntia sen jälkeen kun keskimmäinen hermostui siihen ettei saanut löylyvettä osumaan kiukaaseen ja meni kiukaan viereen suorittamaan toimitusta.