Voe hyvä tavaton. Halusin vain avata koneen hetkeksi, katsoa päivän tapahtumat ja pari kuvaa Jylppygalleriasta, takana on sentään päivä jolloin Hyvä Äiti -rintanappia on kiillotettu oikein urakalla. Jos antaa lasten nukkua pitkään, käyttää niitä Luonnontieteellisessä, syömässä, ja melkein Kasvitieteellisessa (kuopuksen harrrrtaasta toiveesta), Euronkaupassa (josta kaikki saivat jotain ja olivat kumma kyllä myös tyytyväisiä), melkein elokuvissa, vie lapset kotiin ja vuokraa niille elokuvan, valmistaa hyvän iltapalan ja vielä suihkuttaa ennen sänkyynpeittelyä, niin miksi muuksi sitä voisi sanoa?

Mutta ei, ei ja ei. Ei sinänsä kivalla ja liukkaasti sujuneella päivällä voi olla kivaa loppua. X-mies oli muistanut minua numeroidulla kirjeellä, jossa hän eritteli kaikkia niitä asioita, jotka ovat huonosti. Ensinnäkään esikoinen ei saa mennä sinne ensi viikonloppuna, koska hänen täytyy oppia ettei kaikkia asioita saa anteeksi pyytämällä (?). Rikos: ei ollut sanonut X-miehen vanhemmille hei hei. Toiseksi hän haluaa että alan maksaa esikoisen elatuksesta hänelle näiden kolmesta neljään vuorokauden ajalta, jotka hän siellä kuukaudessa viettää. Sitten tuli nillitystä siitä, kuinka keskimmäisellä on jopa hammaslääkäri varattuna ilman että X-miestä on mitenkään informoitu. Itse ei koskaan kysy mitään. Paha siinä on sitten kirjoitella mitään, koska silloin kun kirjoitti, tuli noottia ettei saa kirjoittaa niin paljon kun uusi muija tulee epäluuloiseksi.

Sitten sain kuulla kuinka kuopus syö liian nopeasti, ja että hänen mahansa pullottaa ja ryhti on huono. Kaivoinpa sitten ihan oppikirjan esiin, josta otin lainauksen jossa nimenomaan todetaan että ryhti oikenee kouluikään mennessä. Kuopus on siis vasta nelivuotias, onpa kumma että omaa söpön pikku pömppömasun! Vasopressiinin erittymisen yhteyden vuoteenkasteluun käskin kuitenkin KVG, kun en jaksanut enää vääntää niin selvää asiaa. Tuntuu että X-mies on nyt omistautunut vian etsimiseen kuopuksesta, ja ai että se tuntuu pahalta. Minusta kun hän on varsin mallikelpoinen nakero! Nauravainen ja hyväntuulinen mukula, joka tunnisti tänään sapelihammaskissan pelkän luurangon perusteella.

Sitten tuli tuomio siitä ettei keskimmäinen olekaan siellä esikoulussa. Tein siitäkin kuulema päätöksen yksin vaikka siitä olisi pitänyt keskustella. Kovasti tuli noottia siitä, etten ole hankkinut kotiin esikoulukirjoja. X-mies pelkää että lapsi jää paljosta vaille, ja ei osaa sitten koulussa sitä mitä muut. Minä taas olen sitä mieltä että jos lapsi osaa jo lukea ja laskea plussaa ja miinusta, osaa kysyä missä on vessa ja miksi ihmiset tappavat yhäkin eläimiä syödäkseen niitä, on hän varsin valmis kouluun. Sitäpaitsi lapsi on fiksu kuin mikäkin ja omaa oikein hyvät sosiaaliset taidot, vaikka onkin alku-ujouteen taipuvainen. Miksei hän muuten ole hankkinut niitä kirjoja itse?

Lopuksi hän vielä väitti että olisi tehty suullinen sopimus siitä, että puolet lasten leluista kuuluu hänelle, joka on minun mielstäni ihan paskapuhetta. Toivottavasti ei nyt suutu siitä, että käskin hänen ostaa sinne leluja ihan itse ja neuvoin jopa, mistä niitä saa. Lopuksi tuli vihje siitä että hän on ehdottanut tehtäväksi vapaamuotoista tapaamissopimusta, joka on tietysti valtaisa riemuvoitto hänen aikaisempaan saamattomuuteensa verrattuna.

Jumankeka, just muuten tuli mieleen että laitoin esikoisen ja keskimmäisen siivoamaan keittiön ja tiskaamaan eilen, koska julmistuin siitä että he vertailivat vatsojaan. Keskimmäinen tuskitteli sitä että omansa olisi liian iso esikoisen liki sixpäkkiin verrattun. Sanoin että ikinä koskaan enää halua kuulla puhuttavan tuollaista ettei kelpaisi. Eikai se pässi X-mies ole verrannut heidän vatsojaan? Ilmeisesti on, ja tullut vieläpä siihen tulokseen ettei kuopus mahtuisi normaalin raameihin.

Nyt kyllä sylettää.