Huhhuh. Kun kaksi nelivuotiasta serkusta leikkii, on aikuisella hauskaa. En tiedä onko termi "möykkäleikki" ollut olemassa jo pitkäänkin, mutta siltä varalta että se onkin siskonpoikani keksiö, tuon sen teille ilmi. Möykkäleikki sanana ei varmaankaan selittelyjä sen kummemmin tarvitse, varsinkaan kun tietää siihen liittyvän kaksi nelivuotiasta.

Oli hauskaa myös tavatessa vanhaa koulukaveria. Tässä joutunen painottamaan sanaa vanhaa, sillä vaikka olemme samanikäisiä eli aika nuoria kuitenkin, oli pääpuheenaihe omissa sairauksissa. Häntä vaivaa välilevynpullistuma, minua polvirikko. Aimo ajan aikaa saimme kulumaan myös kuolleitten ja syntyneiden kertaamisella, joita olikin kertynyt aikalailla. Syntyneitä onneksi enemmän, sillä ne luokkatoverit jotka lähtivät niin kutsutusti huonoille teille peruskoulun aikana, ovat jo aika hyvin niistyneet pois, ja jäljelle jäävät tulnevat hengaamaan täällä vielä pitkään.

Tässäpä videoklippi joka kuvaa nuoruusvuosiamme aika hyvin. Samalla voi mietiskellä sitä, miksi molemmat muijat joihin pidän säännöllisesti yhteyttä, ovat tatuoineet kissantassun jälkiä kehoonsa.