Takana mitä mukavin, leppoisin ja menevin viikonloppu aikoihin! Lauantaina käytiin eväsretkeilemässä ja kokeilemassa Y-miehen uusinta reseptiä. Siihen tulee pari makkaraa, jotka laitetaan keskeltä poikki, saavat viillon kylkeensä johon tuikataan juustonpala, ja lopuksi kääritään pekoniin ja vahvaan folioon. Lopuksi niitä grillataan noin viisitoista minuuttia. Nälkä lähtee, eikä haittaa vaikka huulirasva olisi unohtunut kotiin! Samalla reissulla löytyi loistava paikka kesäisen päivän vietolle; pikkuisella saarella on sileää rantakalliota, heinikkorantaa, kiipeilykiviä, kiipeilypuita kivistä rakennettu tulisija, piskuinen luola ja korkea tasanne kuin telttaa varten. Vaikka tuuli turkasesti, viivyimme niin pitkään että oli pakko lähteä kotiin vastaanottamaan edesmenneen autonraatoni viimeisten lisätarvikkeiden ostajaa.

Illalla sain pitkästä aikaa todeta, että joskus huomaamani verkkosukkahousulainalaisuus pätee edelleen. Aina silloin kun niitä ei tarvitse, ne pyörivät jaloissa ja tipahtelevat vaatekaapista ja sotkeutuvat muihin vaatteisiin, ja kun ne aikoo vetää jalkaansa, mieluusti vielä pienessä kiireessä, niitä ei löydy mistään. Niinpä ne jäivätkin lauantainakin laittamatta. Ilta Gloriassa Black Curse Over Hellsinki -tapahtumassa oli silti varsin onnistunut. Esiintyjistä vain Impaled Nazarene oli minulle tuttu, ja olikin hurjaa/kivaa/hurjan kivaa nähdä taas yksi työkaveri lavalla riehumassa maskeissaan. Meidän työpaikka taitaa vetää metalliartisteja puoleensa yhtä paljon kuin ei-niin-heteroita miehiäkin. Impaled soittikin hermoja lepuuttavasti Enochian Crescentin jälkeen. Pakko myöntää että sen lavashow oli minulle järkytys, ja aion kertoa siitä seuraavassa kappaleessa, jolloin itsensä hyvin tuntevat voivat jättää sen helposti lukematta, sikäli mikäli tietävät ellottuvansa helposti.

Valkoiseen korsettiin ja sukkanauhaliiviin pukeutunut, valkoiseksi maalattu mieslaulaja - mukavaa. Verennäköisen nesteen heittäminen yleisön päälle - ihan kivaa. Veren nauttiminen lavanreunalla yleisön kanssa - ihan kivaa. Alastomuus, genitaalit - mukavaa. Tyynyn teurastaminen ja höyhenten lentely ihan joka paikkaan - mukavaa. Laulajan itsensä viiltely saksilla vatsan poikki - järkytys. Oikean veren nuoleskelu sormista - epämukavaa. Kaiken kaikkiaan siis täydellisen onnistunut keikkaelämys. Eiköhän olisi ollut bändin pojillekin melkoinen pettymys jos kukaan ei olisi säikähtänyt oikeasti. Harvoinpa vieras bändi saa minut tällä tavalla mukaansa, ja olenkin kiitollinen lähes täydellisestä illusiosta. Leijonaemo antoikin kiitollisen epätarkan tuubilinkin, jossa taisi vilahtaa myös minun nyrkkini.

Itse pääesiintyjä Root ei oikein sytyttänyt, joten pizzan kautta läksimme viimeiseen junaan. Sunnuntaina kävelimme viitisen kilometriä jossain Helsingin rantoja pitkin, ja minä ongin sillalta silakan, vaikka niiden aika lieneekin vasta äitienpäivästä eteenpäin. Ulkoilua tuli harrastettua melkein neljä tuntia, enkä tällä kertaa kärsinyt yhtään skitsofrenisestä olosta, vaikka vuorokauteen mahtuikin taas minihametta, horosaappaita ja tuulipukuja. Ehdimme vielä katsoa jännittävän elokuvan melkein kokonaan, niin että kun esikoinen käveli ovesta sisään, sai hän tervehdykseksi kauhunulvahduksen kahdesta suusta.

Tänään maanantaina kävin sitten hakemassa pienemmätkin päivähoidosta kotiin, ja ensimmäistä kertaa ikinä sainkin sieltä mukaani viisivuotiaan pikkupojan. Viisivuotiaat on kyllä aika ihana hahmoja!