Voi hyvä tavaton sentään. Työkavereista ei ole tullut kirjoitettua aikoihin, koskapa yksi niistä toisinaan yöpyy vieressäni (tarkoitan siis toki Y-miestä) (vaikka pakko on tunnustaa--- ei kun eipä olekaan) ja yhdellä toisista läheisimmistä kollegoista jonka lapset ovat täällä tälläkin hetkellä, on elämässään niin pattimainen tilanne päällä. Tähän saumaan voisi kirjoittaa omistushaluisista miehistä yhden jos toisenkin kitkerän sanan.

Mutta nytpä kerron mitä töissä eilen tapahtui. Tapahtuman vastapuoli on siis vielä muutaman viikon töissä saman katon alla, mutta tekee ihan eri hommaa ihan eri työnantajan alaisuudessa, enkä ollut koko häiskään kiinnittänyt mitään huomiota aiemmin.

Paikoitin työntömastotrukilla lavaa hankalaan paikkaan, ja havahduin legendaarisesta keskittymyksen tilastani kun tämä kattolämmitysjärjestelmän asentaja kitkutti paikalle nosturillaan ja huikkasi heitä. Luulin että lava on menossa kuitenkin killiin ja tekemässä suurtakin vahinkoa, mutta kun lämmitysjärjestelmän asentaja jatkoi tietävänsä minun olevan kyllä kiva ihminen mutta, olin ovaltavinani että nyt on tullut kiilattua vähän turhan usein ja olen ansainnut aimo annoksen tylytystä. Kuuliainen ja katuva ilmeeni kuitenkin kopsahti betonilattialle, kun lämmitysjärjestelmän asentaja kysyi tiesinkö mainostavani kuolemaa, lausuen sanan kuolema kuin suussaan olisi ollut aimo möykky mädäntynyttä koiranruokaa. Olin pudota kärryiltä, mutta kun asentaja vilkaisi rintojani, ymmärsin mistä on kyse. Ylläni oli edesmenneen Nightlife Rockin Perkele Clubin maniospaita, jonka takia rintojeni päällä luki isolla 'Perkele'. "Perkele on kuule oikeasti olemassa. Se ja Jeesus on oikeesti olemassa tiedätkö. Lopunaika on koittamassa ja -"

Ymmärsin välittömästi että tästä tilanteesta on nyt poistuttava keinolla millä hyvänsä, ellen sitten haluaisi kuunnella lopun ajan ennustuksia niin että suoritteeni kärsisivät, ja tutkiskeltua sisimpääni nanosekunnin ajan oivalsin etten tosiaankaan haluaisi. Huikkasin kiireesti "No, sitä odotellessa!"  ja kiisin tieheni kahdentoista kilometrin tuntivauhdilla, eli ihan täpöllä.

Ei ehkä kiltti, mutta taatusti tehokas tapa päättää keskustelu.