Saatuani logistisen oivalluksen istuessani lähijunassa matkalla kotiin, hyppäsin välillä junasta ulos ja kävin hakemassa hoidossa olleen kuopuksen ja hyppäsin kera hemmon takaisin junaan sen sijaan että olisin ajanut kotipysäkilleni, hypännyt siitä autoon, ajanut monta kilometriä hakemaan kuopusta ja sitten takaisin kotiin. Senpä tähden olin kotona puolta tuntia oletettua aikaisemmin, ja sain eri kavereilta kotiutuneet vanhemmat lapseni niin kutsutusti rysän päältä kiinni. Ette ikinä arvaa mitä täällä oli tehty! Siispä kerron sen, vaikka kiinnostuksenne määrän voisi kuvata aika vaatimattomilla adjektiiveilla. Ensinnäkin kuivat pyykit oli viikattu pyykkitelineeltä siististi sängyn päälle, toiseksi märät pyykit oli ripustettu kuivumaan, kolmanneksi hiekkalaatikot oli siivottu, neljänneksi tiskivesi oli valutettu valmiiksi, ja viidenneksi OLI TEHTY VALMISTA ILTAPALAA! Mistään muusta ei  hela päivän liikenteessä ollut perheenäiti haaveilekaan! Ylisanoja!

Iltapalalla kuopus makusteli suussaan ties mistä kuulemaansa mainoslausetta "Kyllä suomalainen lehmä on sitten viisas". Hetkisen leivänpäällistä tuijotettuaan sai sitten inspiraation ja totesi että "Kyllä suomalainen kananmuna on sitten viisas". Hmm. Ei se kirjoitettuna olekaan niin hauska. Voin kuitenkin vakuuttaa että itse tilanteessa se oli.

Eräs asia joka itse tilanteessa ei ollut kovin hauska mutta nyt alkaa naurattaa, lähinnä tosin sillä periaatteella että joko sitä itkee tai sitten nauraa ja minähän mieluiten aina nauran, tapahtui tuossa sunnuntaina kun X-mies palautti lapsia yli tunnin myöhässä (X-mies muutti aika kauas ja on vähän hakusessa tuo matka-aikojen arviointi). X-mies nimittäin totesi tuohtuneena että esikoinen on taas ollut rumasti ja valitellut tylsää, joten hänen puolestaan jää seuraava tapaaminen väliin. Minä sitten yritin kartoittaa tilannetta, ja totesin että lapsi on murrosiässä jolloin hän tosiaan saattaa olla aika työläs rakastettava, mutta eikö nyt olisi hyvä harjoitella kun nämä muutkin lapset hitaasti mutta vääjäämättä tuota ikää lähestyvät, että ei kai X-mies nyt sentään aio sanoa että tapaamiset loppuvat jos lapsia ei tunnu hotsittavan. Tähän X-mies totesi tietyllä miehisellä logiikalla että jos lapset eivät halua tulla, niin sitten tapaamisia harvennetaan - muu olisi lapsen oikeuksien polkemista. Ja olisihan se nyt sentään työlästä yrittää tehdä jotain sen eteen että lapsilla olisi kivaa.