Voi anteeksi nyt kauheasti että teen kaksi postausta saman päivän aikana, mutta kun parantunut olo.

Tästä allaolevasta kuvasta tuli mieleeni kertoa teille, että teitä ehkä riemastuttaisi kuulla kissojen uudesta harrastuksesta. Lankakerien raatelu on jo ihan arkea, kukaan ei jaksa yllättyä eikä edes huokaista kun huomaa siellä sun täällä olevan lankakerän ja väsyneenä nukkuvat kissat. Paitsi tietysti minä, jos se lankakerä on työssä kiinni, silloin saatan huokaista aika äänekkäästikin. Aika hyvin minut on kyllä koulutettu pitämään keskeneräiset työni muovipussissa.

Noniin, siis. Meillä oli pitkän aikaa tosi halpaa ja tosi huonoa vessapaperia. Lapset inhosivat sitä, mutta kun halavalla sitä töistä sain, niin pakkohan sitä oli hankkia. Eilen sitten vihdoin ja viimein ostin sitä keltaista vessapaperia (vähän irvistellen kyllä, kun sitä halapaakin olisi vielä ollut saatavilla), ja ostin sitten sen isomman paketin, sillä vaikka sitä on vaikea säilyttää missään, on siinä rulla peräti sentin halvempi kuin jos ostaisi sen kohtuullisen kokoisen paketin. En sitten jaksanut änkeä sitä pakettia mihinkään vaan jätin sen eteisenä toimivan vaatehuoneen lattialle, avattuna tottakai.

Tänään kuulin sängylle omituisen kiihkeää rapinaa. Kun vihdoin ja viimein jaksoin vääntäytyä selvittämään äänen alkuperää, mykistyin. Saima raateli paketissa olevia vessapaperirullia murha mielessään, ja kun viimein sai rullan kääntymään niin että sen sai ujutettua ulos, nosti se sen hampaillaan ja kuljetti sen esikoisen huoneen matolle, jossa muutamia uhreja jo lojuikin. Viivana naaraspeto parasi viimeistelemään pakenemiskyvyttömien rullien joukkoteurastusta. Eläimen vaatehuoneesta poishäätö oli ihan oma kommervenkkinsä, sillä kissaa ei hotsittanut lähteä ja minua harmitti kovasti rullien kohtalo, sillä kohtalaisen silputtuja olivat ne.

Mutta olenpa nähnyt kuinka kissa kuljettaa vessapaperirullaa. Kuinkahan moni voi sanoa samaa?