Epäuskon vallassa puristin luuriani eilen, kun soittaja kysyi saisiko vaihtaa autooni kesärenkaat aikansa kuluksi. Tietysti myönnyin, ja tänään satoi räntää. Olenko yllättynyt? En. Tuskin tekään. Onneksi kotona on niin paljon tekemistä, että hyvä kun ehdin töissä käydä, eikä autoakaan tarvitse siis juurikaan liikuttaa.

Liikuttamisesta tulikin mieleeni, että kuopus sai 6-vuotislahjaksi Duudson-brändätyn potkulaudan. Nämä kaksi nuorempaa lastani eivät ole liikunnallisesti mitenkään superlahjakkaita, keskimmäinenkin oppi pyöräilemään vasta viime kesänä. Tänä keväänä kuopuksen pyöräily-yritykset päättyivät jälleen pyörän maahanpaiskaamiseen, sen potkimiseen ja sen päälle sylkemiseen. Nyt kun alla on myyttisten sankaripölvästien lauta ja paljon satuilemiani tarinoita Jarpista, joka ei myöskään meinannut millään oppia potkulautailemaan tai pyöräilemään, on hommassa ihan uusi hohto. Tässä yhteydessä pahoitteluni Jarpille, jonka todellisista kyvyistä minulla ei ole kerrassaan minkäänlaista tietoa, olit vain ainoa jonka nimen muistin, kun tapasimmehan sentään siellä Tavastialla. Edelleen kuopuksen potkulautailu on horjuvaa, mutta kaatumiset eivät sentään saa samanlaista synkeää raivoa pintaan kuin pyörän kanssa töpeksintä - nyt tyyppi vain toteaa että vitsit, näittekste! - ja jatkaa matkaa. Kun kerran Jarppikin aina jatkoi. Jopa pyörän esilleottoa on ehdotettu, mutta ihan vielä en siihen ala. Nautin nyt tästä kun tämä homma sujuu.

Sujumisesta tulikin mieleen, että lähestulkoon ensimmäistä kertaa elämässäni muistin laittaa siman käymään melkein ajoissa. Simani on ainoa asia josta saan säännöllisesti kiitosta - siis sen kerran vuodessa. Puolentoista viikon päästä on siis kommenttilaatikossa tarjolla raikasta ja helmeilevää kotisimaa! Miksei vaikka livenäkin, saa meille tulla taivastelemaan.

Taivastelusta tulikin totisesti mieleeni sellainen seikka, että olen aina halunnut miehen, joka toisi leivän kotiin. Y-miehen ostettua leipäkoneen haaveeni on toteutunut. (Y-mies oli myös se renkaanvaihtosoittaja. Minä joko olen tai en ole ansainnut tätä, mutta hyvältä tuntuu.)